epäilyttäminen

Finnish

Etymology

epäilyttää +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈepæi̯lytːæminen/, [ˈe̞pæi̯ˌlyt̪ːæˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): e‧päi‧lyt‧tä‧mi‧nen

Noun

epäilyttäminen

  1. verbal noun of epäilyttää
    1. looking suspicious
    2. feeling suspicious

Declension
Inflection of epäilyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative epäilyttäminen epäilyttämiset
genitive epäilyttämisen epäilyttämisten
epäilyttämisien
partitive epäilyttämistä epäilyttämisiä
illative epäilyttämiseen epäilyttämisiin
singular plural
nominative epäilyttäminen epäilyttämiset
accusative nom. epäilyttäminen epäilyttämiset
gen. epäilyttämisen
genitive epäilyttämisen epäilyttämisten
epäilyttämisien
partitive epäilyttämistä epäilyttämisiä
inessive epäilyttämisessä epäilyttämisissä
elative epäilyttämisestä epäilyttämisistä
illative epäilyttämiseen epäilyttämisiin
adessive epäilyttämisellä epäilyttämisillä
ablative epäilyttämiseltä epäilyttämisiltä
allative epäilyttämiselle epäilyttämisille
essive epäilyttämisenä epäilyttämisinä
translative epäilyttämiseksi epäilyttämisiksi
instructive — epäilyttämisin
abessive epäilyttämisettä epäilyttämisittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of epäilyttäminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative epäilyttämiseni epäilyttämiseni
accusative nom. epäilyttämiseni epäilyttämiseni
gen. epäilyttämiseni
genitive epäilyttämiseni epäilyttämisteni
epäilyttämisieni
partitive epäilyttämistäni epäilyttämisiäni
inessive epäilyttämisessäni epäilyttämisissäni
elative epäilyttämisestäni epäilyttämisistäni
illative epäilyttämiseeni epäilyttämisiini
adessive epäilyttämiselläni epäilyttämisilläni
ablative epäilyttämiseltäni epäilyttämisiltäni
allative epäilyttämiselleni epäilyttämisilleni
essive epäilyttämisenäni epäilyttämisinäni
translative epäilyttämisekseni epäilyttämisikseni
instructive — —
abessive epäilyttämisettäni epäilyttämisittäni
comitative — epäilyttämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative epäilyttämisesi epäilyttämisesi
accusative nom. epäilyttämisesi epäilyttämisesi
gen. epäilyttämisesi
genitive epäilyttämisesi epäilyttämistesi
epäilyttämisiesi
partitive epäilyttämistäsi epäilyttämisiäsi
inessive epäilyttämisessäsi epäilyttämisissäsi
elative epäilyttämisestäsi epäilyttämisistäsi
illative epäilyttämiseesi epäilyttämisiisi
adessive epäilyttämiselläsi epäilyttämisilläsi
ablative epäilyttämiseltäsi epäilyttämisiltäsi
allative epäilyttämisellesi epäilyttämisillesi
essive epäilyttämisenäsi epäilyttämisinäsi
translative epäilyttämiseksesi epäilyttämisiksesi
instructive — —
abessive epäilyttämisettäsi epäilyttämisittäsi
comitative — epäilyttämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative epäilyttämisemme epäilyttämisemme
accusative nom. epäilyttämisemme epäilyttämisemme
gen. epäilyttämisemme
genitive epäilyttämisemme epäilyttämistemme
epäilyttämisiemme
partitive epäilyttämistämme epäilyttämisiämme
inessive epäilyttämisessämme epäilyttämisissämme
elative epäilyttämisestämme epäilyttämisistämme
illative epäilyttämiseemme epäilyttämisiimme
adessive epäilyttämisellämme epäilyttämisillämme
ablative epäilyttämiseltämme epäilyttämisiltämme
allative epäilyttämisellemme epäilyttämisillemme
essive epäilyttämisenämme epäilyttämisinämme
translative epäilyttämiseksemme epäilyttämisiksemme
instructive — —
abessive epäilyttämisettämme epäilyttämisittämme
comitative — epäilyttämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative epäilyttämisenne epäilyttämisenne
accusative nom. epäilyttämisenne epäilyttämisenne
gen. epäilyttämisenne
genitive epäilyttämisenne epäilyttämistenne
epäilyttämisienne
partitive epäilyttämistänne epäilyttämisiänne
inessive epäilyttämisessänne epäilyttämisissänne
elative epäilyttämisestänne epäilyttämisistänne
illative epäilyttämiseenne epäilyttämisiinne
adessive epäilyttämisellänne epäilyttämisillänne
ablative epäilyttämiseltänne epäilyttämisiltänne
allative epäilyttämisellenne epäilyttämisillenne
essive epäilyttämisenänne epäilyttämisinänne
translative epäilyttämiseksenne epäilyttämisiksenne
instructive — —
abessive epäilyttämisettänne epäilyttämisittänne
comitative — epäilyttämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative epäilyttämisensä epäilyttämisensä
accusative nom. epäilyttämisensä epäilyttämisensä
gen. epäilyttämisensä
genitive epäilyttämisensä epäilyttämistensä
epäilyttämisiensä
partitive epäilyttämistään
epäilyttämistänsä		 epäilyttämisiään
epäilyttämisiänsä
inessive epäilyttämisessään
epäilyttämisessänsä		 epäilyttämisissään
epäilyttämisissänsä
elative epäilyttämisestään
epäilyttämisestänsä		 epäilyttämisistään
epäilyttämisistänsä
illative epäilyttämiseensä epäilyttämisiinsä
adessive epäilyttämisellään
epäilyttämisellänsä		 epäilyttämisillään
epäilyttämisillänsä
ablative epäilyttämiseltään
epäilyttämiseltänsä		 epäilyttämisiltään
epäilyttämisiltänsä
allative epäilyttämiselleen
epäilyttämisellensä		 epäilyttämisilleen
epäilyttämisillensä
essive epäilyttämisenään
epäilyttämisenänsä		 epäilyttämisinään
epäilyttämisinänsä
translative epäilyttämisekseen
epäilyttämiseksensä		 epäilyttämisikseen
epäilyttämisiksensä
instructive — —
abessive epäilyttämisettään
epäilyttämisettänsä		 epäilyttämisittään
epäilyttämisittänsä
comitative — epäilyttämisineen
epäilyttämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.