horjumattomuus

Finnish

Etymology

horjumaton +‎ -uus

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhorjumɑtːomuːs/, [ˈho̞rjuˌmɑ̝t̪ːo̞muːs̠]
  • Rhymes: -ɑtːomuːs
  • Syllabification(key): hor‧ju‧mat‧to‧muus

Noun

horjumattomuus

  1. the quality or property of being unwavering

Declension
Inflection of horjumattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative horjumattomuus horjumattomuudet
genitive horjumattomuuden horjumattomuuksien
partitive horjumattomuutta horjumattomuuksia
illative horjumattomuuteen horjumattomuuksiin
singular plural
nominative horjumattomuus horjumattomuudet
accusative nom. horjumattomuus horjumattomuudet
gen. horjumattomuuden
genitive horjumattomuuden horjumattomuuksien
partitive horjumattomuutta horjumattomuuksia
inessive horjumattomuudessa horjumattomuuksissa
elative horjumattomuudesta horjumattomuuksista
illative horjumattomuuteen horjumattomuuksiin
adessive horjumattomuudella horjumattomuuksilla
ablative horjumattomuudelta horjumattomuuksilta
allative horjumattomuudelle horjumattomuuksille
essive horjumattomuutena horjumattomuuksina
translative horjumattomuudeksi horjumattomuuksiksi
instructive — horjumattomuuksin
abessive horjumattomuudetta horjumattomuuksitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of horjumattomuus (type kalleus)
first-person singular possessor
singular plural
nominative horjumattomuuteni horjumattomuuteni
accusative nom. horjumattomuuteni horjumattomuuteni
gen. horjumattomuuteni
genitive horjumattomuuteni horjumattomuuksieni
partitive horjumattomuuttani horjumattomuuksiani
inessive horjumattomuudessani horjumattomuuksissani
elative horjumattomuudestani horjumattomuuksistani
illative horjumattomuuteeni horjumattomuuksiini
adessive horjumattomuudellani horjumattomuuksillani
ablative horjumattomuudeltani horjumattomuuksiltani
allative horjumattomuudelleni horjumattomuuksilleni
essive horjumattomuutenani horjumattomuuksinani
translative horjumattomuudekseni horjumattomuuksikseni
instructive — —
abessive horjumattomuudettani horjumattomuuksittani
comitative — horjumattomuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative horjumattomuutesi horjumattomuutesi
accusative nom. horjumattomuutesi horjumattomuutesi
gen. horjumattomuutesi
genitive horjumattomuutesi horjumattomuuksiesi
partitive horjumattomuuttasi horjumattomuuksiasi
inessive horjumattomuudessasi horjumattomuuksissasi
elative horjumattomuudestasi horjumattomuuksistasi
illative horjumattomuuteesi horjumattomuuksiisi
adessive horjumattomuudellasi horjumattomuuksillasi
ablative horjumattomuudeltasi horjumattomuuksiltasi
allative horjumattomuudellesi horjumattomuuksillesi
essive horjumattomuutenasi horjumattomuuksinasi
translative horjumattomuudeksesi horjumattomuuksiksesi
instructive — —
abessive horjumattomuudettasi horjumattomuuksittasi
comitative — horjumattomuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative horjumattomuutemme horjumattomuutemme
accusative nom. horjumattomuutemme horjumattomuutemme
gen. horjumattomuutemme
genitive horjumattomuutemme horjumattomuuksiemme
partitive horjumattomuuttamme horjumattomuuksiamme
inessive horjumattomuudessamme horjumattomuuksissamme
elative horjumattomuudestamme horjumattomuuksistamme
illative horjumattomuuteemme horjumattomuuksiimme
adessive horjumattomuudellamme horjumattomuuksillamme
ablative horjumattomuudeltamme horjumattomuuksiltamme
allative horjumattomuudellemme horjumattomuuksillemme
essive horjumattomuutenamme horjumattomuuksinamme
translative horjumattomuudeksemme horjumattomuuksiksemme
instructive — —
abessive horjumattomuudettamme horjumattomuuksittamme
comitative — horjumattomuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative horjumattomuutenne horjumattomuutenne
accusative nom. horjumattomuutenne horjumattomuutenne
gen. horjumattomuutenne
genitive horjumattomuutenne horjumattomuuksienne
partitive horjumattomuuttanne horjumattomuuksianne
inessive horjumattomuudessanne horjumattomuuksissanne
elative horjumattomuudestanne horjumattomuuksistanne
illative horjumattomuuteenne horjumattomuuksiinne
adessive horjumattomuudellanne horjumattomuuksillanne
ablative horjumattomuudeltanne horjumattomuuksiltanne
allative horjumattomuudellenne horjumattomuuksillenne
essive horjumattomuutenanne horjumattomuuksinanne
translative horjumattomuudeksenne horjumattomuuksiksenne
instructive — —
abessive horjumattomuudettanne horjumattomuuksittanne
comitative — horjumattomuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative horjumattomuutensa horjumattomuutensa
accusative nom. horjumattomuutensa horjumattomuutensa
gen. horjumattomuutensa
genitive horjumattomuutensa horjumattomuuksiensa
partitive horjumattomuuttaan
horjumattomuuttansa		 horjumattomuuksiaan
horjumattomuuksiansa
inessive horjumattomuudessaan
horjumattomuudessansa		 horjumattomuuksissaan
horjumattomuuksissansa
elative horjumattomuudestaan
horjumattomuudestansa		 horjumattomuuksistaan
horjumattomuuksistansa
illative horjumattomuuteensa horjumattomuuksiinsa
adessive horjumattomuudellaan
horjumattomuudellansa		 horjumattomuuksillaan
horjumattomuuksillansa
ablative horjumattomuudeltaan
horjumattomuudeltansa		 horjumattomuuksiltaan
horjumattomuuksiltansa
allative horjumattomuudelleen
horjumattomuudellensa		 horjumattomuuksilleen
horjumattomuuksillensa
essive horjumattomuutenaan
horjumattomuutenansa		 horjumattomuuksinaan
horjumattomuuksinansa
translative horjumattomuudekseen
horjumattomuudeksensa		 horjumattomuuksikseen
horjumattomuuksiksensa
instructive — —
abessive horjumattomuudettaan
horjumattomuudettansa		 horjumattomuuksittaan
horjumattomuuksittansa
comitative — horjumattomuuksineen
horjumattomuuksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.