uussuomalainen

Finnish

Etymology

uus- (“neo-, new”) +‎ suomalainen (“Finn”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈuːsˌsuo̯mɑlɑi̯nen/, [ˈuːs̠ˌs̠uo̞̯mɑ̝ˌlɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): uus‧suo‧ma‧lai‧nen

Noun

uussuomalainen

  1. An immigrant with permanent residency in Finland.

Declension
Inflection of uussuomalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative uussuomalainen uussuomalaiset
genitive uussuomalaisen uussuomalaisten
uussuomalaisien
partitive uussuomalaista uussuomalaisia
illative uussuomalaiseen uussuomalaisiin
singular plural
nominative uussuomalainen uussuomalaiset
accusative nom. uussuomalainen uussuomalaiset
gen. uussuomalaisen
genitive uussuomalaisen uussuomalaisten
uussuomalaisien
partitive uussuomalaista uussuomalaisia
inessive uussuomalaisessa uussuomalaisissa
elative uussuomalaisesta uussuomalaisista
illative uussuomalaiseen uussuomalaisiin
adessive uussuomalaisella uussuomalaisilla
ablative uussuomalaiselta uussuomalaisilta
allative uussuomalaiselle uussuomalaisille
essive uussuomalaisena uussuomalaisina
translative uussuomalaiseksi uussuomalaisiksi
abessive uussuomalaisetta uussuomalaisitta
instructive — uussuomalaisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of uussuomalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative uussuomalaiseni uussuomalaiseni
accusative nom. uussuomalaiseni uussuomalaiseni
gen. uussuomalaiseni
genitive uussuomalaiseni uussuomalaisteni
uussuomalaisieni
partitive uussuomalaistani uussuomalaisiani
inessive uussuomalaisessani uussuomalaisissani
elative uussuomalaisestani uussuomalaisistani
illative uussuomalaiseeni uussuomalaisiini
adessive uussuomalaisellani uussuomalaisillani
ablative uussuomalaiseltani uussuomalaisiltani
allative uussuomalaiselleni uussuomalaisilleni
essive uussuomalaisenani uussuomalaisinani
translative uussuomalaisekseni uussuomalaisikseni
abessive uussuomalaisettani uussuomalaisittani
instructive — —
comitative — uussuomalaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative uussuomalaisesi uussuomalaisesi
accusative nom. uussuomalaisesi uussuomalaisesi
gen. uussuomalaisesi
genitive uussuomalaisesi uussuomalaistesi
uussuomalaisiesi
partitive uussuomalaistasi uussuomalaisiasi
inessive uussuomalaisessasi uussuomalaisissasi
elative uussuomalaisestasi uussuomalaisistasi
illative uussuomalaiseesi uussuomalaisiisi
adessive uussuomalaisellasi uussuomalaisillasi
ablative uussuomalaiseltasi uussuomalaisiltasi
allative uussuomalaisellesi uussuomalaisillesi
essive uussuomalaisenasi uussuomalaisinasi
translative uussuomalaiseksesi uussuomalaisiksesi
abessive uussuomalaisettasi uussuomalaisittasi
instructive — —
comitative — uussuomalaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative uussuomalaisemme uussuomalaisemme
accusative nom. uussuomalaisemme uussuomalaisemme
gen. uussuomalaisemme
genitive uussuomalaisemme uussuomalaistemme
uussuomalaisiemme
partitive uussuomalaistamme uussuomalaisiamme
inessive uussuomalaisessamme uussuomalaisissamme
elative uussuomalaisestamme uussuomalaisistamme
illative uussuomalaiseemme uussuomalaisiimme
adessive uussuomalaisellamme uussuomalaisillamme
ablative uussuomalaiseltamme uussuomalaisiltamme
allative uussuomalaisellemme uussuomalaisillemme
essive uussuomalaisenamme uussuomalaisinamme
translative uussuomalaiseksemme uussuomalaisiksemme
abessive uussuomalaisettamme uussuomalaisittamme
instructive — —
comitative — uussuomalaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative uussuomalaisenne uussuomalaisenne
accusative nom. uussuomalaisenne uussuomalaisenne
gen. uussuomalaisenne
genitive uussuomalaisenne uussuomalaistenne
uussuomalaisienne
partitive uussuomalaistanne uussuomalaisianne
inessive uussuomalaisessanne uussuomalaisissanne
elative uussuomalaisestanne uussuomalaisistanne
illative uussuomalaiseenne uussuomalaisiinne
adessive uussuomalaisellanne uussuomalaisillanne
ablative uussuomalaiseltanne uussuomalaisiltanne
allative uussuomalaisellenne uussuomalaisillenne
essive uussuomalaisenanne uussuomalaisinanne
translative uussuomalaiseksenne uussuomalaisiksenne
abessive uussuomalaisettanne uussuomalaisittanne
instructive — —
comitative — uussuomalaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative uussuomalaisensa uussuomalaisensa
accusative nom. uussuomalaisensa uussuomalaisensa
gen. uussuomalaisensa
genitive uussuomalaisensa uussuomalaistensa
uussuomalaisiensa
partitive uussuomalaistaan
uussuomalaistansa		 uussuomalaisiaan
uussuomalaisiansa
inessive uussuomalaisessaan
uussuomalaisessansa		 uussuomalaisissaan
uussuomalaisissansa
elative uussuomalaisestaan
uussuomalaisestansa		 uussuomalaisistaan
uussuomalaisistansa
illative uussuomalaiseensa uussuomalaisiinsa
adessive uussuomalaisellaan
uussuomalaisellansa		 uussuomalaisillaan
uussuomalaisillansa
ablative uussuomalaiseltaan
uussuomalaiseltansa		 uussuomalaisiltaan
uussuomalaisiltansa
allative uussuomalaiselleen
uussuomalaisellensa		 uussuomalaisilleen
uussuomalaisillensa
essive uussuomalaisenaan
uussuomalaisenansa		 uussuomalaisinaan
uussuomalaisinansa
translative uussuomalaisekseen
uussuomalaiseksensa		 uussuomalaisikseen
uussuomalaisiksensa
abessive uussuomalaisettaan
uussuomalaisettansa		 uussuomalaisittaan
uussuomalaisittansa
instructive — —
comitative — uussuomalaisineen
uussuomalaisinensa

References
  • uussuomalainen in Kotus's dictionary.

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.